Vauva arki ja liikunta

Vauva arki ja liikunta

Meille syntyi reilu 4 viikkoa sitten pieni tytön tyllerö. Kaksi tyttöä meillä olikin jo ennestään, 3- ja 5- vuotiaat, joten meillä riittää menoa ja vilskettä. Päivät onkin aikalailla kiireisiä jo pelkästään lasten hoidosta ja kodin hoidosta. Harrastuksissakin pitää isompia tyttöjä kuljettaa, kavereitakin joskus keretä moikkaamaan ja tämän lisäksi keksin aina jotain pientä tai suurempaa tekemistä itselleni. Omasta kunnostakin pitäisi keretä pitää huolta.

Kuinka sitä sitten kaiken tämän keskellä jaksaa ja ylipäätänsä kerkeää pitää itsestään huolta ja liikkua? Olen tullut siihen tulokseen, että sitä aikaa on vain järjestettävä, jo puolikin tuntia päivässä reipasta kävelyä tekee ihmeitä. Keho ja varsinkin mieli kiittää. 

Itse rakastan liikuntaa ja sen jälkeistä hyvää oloa, varsinkin kunnon hikijumpan jälkeen, jossa olet saanut rääkätä ja haastaa itseäsi oikein kunnolla. Tällaisen treenin jälkeen olo on mitä mahtavin! Rääkki treenit joutuvat valitettavasti vielä odottelemaan hetken, kunnes keho on kunnolla toipunut synnytyksen jäljiltä. Olo oli kuitenkin sen verran hyvä synnytyksen jälkeen, että kävely lenkit pääsin aloittamaan samantien kun laitokselta pääsin.

Raskausaikana en voinut liikkua juuri ollenkaan, joten oli ihanaa kun pääsi taas lenkkeilemään,ilman pelkoa siitä, että vauva päättäisi syntyä liian aikaisin. Vaikka raskaus aika on mielestäni ihanaa, on silti mukava saada oma kroppa takaisin.

Vaikka joskus tuntuu ettei millään jaksaisi, ja joutuu pakottamaan itsensä liikkeelle, ikinä ei ole jälkeenpäin kaduttanut että lähti. Siinä mieli lepää (varsinkin jos olet päässyt liikkeelle ihan yksin) ja tulee paremmalle tuulelle. Jaksaa sitä arjen rumbaakin taas paremmin ja niinhän se on, että kun äiti voi hyvin koko perhe voi hyvin ;)

Ikiliikkuja

Olen aina ollut kova touhuamaan, enkä oikeastaan enää edes osaisi olla ihan vain paikoillani. Minusta tuntuu, että päivä menee hukkaan, jos en ole tehnyt päivän aikana mitään konkreettista. Suunittelenkin aina seuraavan päivän ja jopa tulevan viikon etukäteen, mitä kaikkea pitää tehdä tai missä käydä. Minua ärsyttää, jos seuraavalle päivälle ei ole suunniteltuna yhtään mitään. 
Silloin tällöin on toki mukava viettää päivä vähän renommin, mutta se ei silloinkaan tarkoita, että vain lorvisin koko päivän kotona. Jos ei ole tekemistä niin sitten se aika häätyykin käyttää hyväksi ja käydä vaikka kyläilemässä. En ehkä pystyisi vain olemaan, tekemättä y h t ä ä n mitään, koko päivän, vain olla ja möllöttää. Sekin taito olisi ehkä hyvä joskus opetella. Antaa itsellensä vapaa päivä tai pari.

Ikiliikkuja kuvaakin luonnettani täydellisesti. Mottoni onkin, että ensin työt ja sitten vasta huvit. On ihana tunne, kun olet saanut kaikki päivän työt alta pois ja lapset nukkumaan. Sen jälkeen saat luvan hyvillä mielin rentoutua, tunnin pari, jonka jälkeen häätyykin lähteä jo nukkumaan, että jaksaa taas seuraavana päivänä touhuilla ja käydä siellä lenkillä ;)